LUONTAISET VIHOLLISET / BIOLOGINEN TORJUNTA

PETOKOVAKUORIAISET

COLEOPTERA

 

MAAKIITÄJÄISET TUMMASYLKIKUORIAINEN PENSASPISARPIRKKO
LYHYTSIIPISET SEITSENPISTEPIRKKO RUUTUPIRKKO
OLIGOTA FLAVICORNIS KAKSIPISTEPIRKKO KÄÄPIÖPIRKKO
TACHYPORUS SPP. VIISIPISTEPIRKKO CHILOCORIS BIPUSTULATUS

Tunnetuimmat petokovakuoriaiset ovat leppäpirkot. Leppäpirkkolajeja löytyy Suomessa kymmeniä. Suurin osa niistä on petoja, jotka käyttävät kirvoja ja pienikokoisia hyönteisiä ravinnokseen. Leppäpirkot lisääntyvät tehokkaasti; yksi naaras voi munia jopa 400 munaa.

Luontaisessa torjunnassa pyritään luomaan olosuhteet otollisiksi alueella normaalisti esiintyvien luontaisten vihollisten lisäämiseksi. Tällaisia toimenpiteitä ovat:

 

  1. Torjunta-aineiden käytöstä luopuminen tai sen vähentäminen

  2. Pitkään kukkivien kasvustojen lisääminen viljelysten läheisyyteen

  3. Tuulensuojapensaiden pitäminen viljelysten reunoilla

  4. Tuholaisten muiden isäntäkasvien poistaminen viljelysten läheisyydestä

 


 

Maakiitäjäiset

Carabidae

 

 

  • elävät maan pinnalla

Ravinto:

  • etanat
  • toukat
  • madot
  • monet vioittavat myös kasveja
 
 

  • Kuva: Tuomo Tuovinen

 

Sivun alkuun

 

 


 

Lyhytsiipiset

Staphylinidae

 
 
  • peitinsiivet ulottuvat vain takaruumiin etuosaan
  • runsaslajinen heimo

 

Ravinto:

  • karikkeet
  • hyönteiset
  • punkit
 

  • Kuva: Tuomo Tuovinen

 

Sivun alkuun

 

 


 

 

Oligota flavicornis

 

 

Aikuinen:

  • 1 mm
  • musta

Toukka:

  • 2 mm
  • kellanvalkea
  • peräpäässä tumma kohouma

Ravinto:

  • hedelmäpuupunkit
 

  • Kuva: Tuomo Tuovinen

 

Sivun alkuun

 

 


 

Tachyporus spp.

 

 

Aikuinen:

  • 3-4 mm
  • sukkulamainen
  • musta
  • peitinsiivet kellanpunaiset

 

Ravinto:

  • kirvat
  • hyönteiset
  • punkit
 

  • Vaajakkaat (Tachyporus spp.) ovat tavallisimpia lyhytsiipislajeja. Kuva: Tuomo Tuovinen

 

 

Sivun alkuun

 


 

Tummasylkikuoriainen

Cantharis obscura

 

 

Ravinto:

  • kirvat

 

 

  • Sylkikuoriaisia. Kuva: Tuomo Tuovinen

 

Sivun alkuun

 

 


 

Seitsenpistepirkko *

Coccinella septempunctata

 

 

  • TÄRKEIN JA YLEISIN LEPPÄPIRKKOLAJI
  • TEHOKAS KIRVOJEN HÄVITTÄJÄ

 

Aikuinen:

  • 5,2-8 mm
  • pää ja keskiruumis mustat
  • peitinsiivet kellanpunaiset
  • 7 mustaa pistettä

 

 

  • Kuva: Tuomo Tuovinen

 

Toukka:
  • 10 mm
  • väri ruskeanmustasta sinertävään
  • 4 keltaista pistettä takaruumiissa

 

  • Seitsenpistepirkon lähes täysikasvuisia toukkia. Kuva: Tuomo Tuovinen

 

Muna:
  • 0,8 mm
  • soikea
  • kirkkaankeltainen
  • parinkymmenen munan rykelmissä

 

Kotelo:
  • tummansiniharmaa
  • lehteen kiinnittyneenä

 

Ravinto:
  • kirvat
 

  

Sivun alkuun

 

 


 

Kaksipistepirkko

Adalia bipunctata

 

Aikuinen:

  • 3,5-5,5 mm
  • kellanpunainen
  • peitinsiivissä yleensä 2 mustaa pistettä
  • musta tai punainen väritys

Ravinto:

  • kirvat
  • kehrääjäpunkit

 

 

  • Kuva: Tuomo Tuovinen

 

Sivun alkuun

 

 


 

 

Viisipistepirkko

Coccinella quinquepunctata

 

 

Aikuinen:

  • 3-5 mm
  • peitinsiivet kellanpunaiset
  • 5 mustaa pistettä

Ravinto:

  • lehtikirvat

 

 

Sivun alkuun

 

 


 

Pensaspisarpirkko

Calvia quatuordecimpunctata

 

 

Aikuinen:

  • 4,5-6 mm
  • ruskea
  • peitinsiivissä 14 keltaista täplää

Ravinto:

  • kirjojen toukat
  • kemppien toukat

 

 

  • Kuva: Tuomo Tuovinen

 

Sivun alkuun

 

 


 

 

Ruutupirkko

Propylaea quatuordecimpunctata

 

 

Aikuinen:

  • 3,5-4,5 mm
  • keltaisen ja mustan kirjava

Ravinto:

  • lehtikirvat

 

 

  • Kuva: Tuomo Tuovinen

 

Sivun alkuun

 

 


 

Kääpiöpirkko

Stethorus punctillum

 

Aikuinen:

  • 1,5 mm
  • musta
  • hienokarvainen

Ravinto:

  • kehrääjäpunkit
  • hedelmäpuupunkit
 

 

Sivun alkuun

 

 


 

Chilocoris bipustulatus

 

 

Aikuinen:

  • 3,3-4,5 mm
  • pyöreä
  • kiiltävänmusta
  • peitinsiivissä punaiset täplät

Ravinto:

  • kilpikirvat

 

 

  • Kuva: Tuomo Tuovinen

 

 


 

Sivun alkuun